sunnuntaina, joulukuuta 05, 2010

Neulojan elämää

Tällä kertaa ei ole yhtäkään kuvaa vaan kysymys teille lukijoille.
Olen neulonut pienen ikäni kaikenlaista, enimmäkseen erinlaisia neulepaitoja.
 Ensimmäinen neulepaitani oli vaalenpunaisesta, tipun keltaisesta
ja mintunvihreästä langasta. Paksuja puuvillalankoja.
Ihan helppo ohje..ja kummallista muistan sen
vieläkin niin hyvin. Eli neljä kerrosta ainaoikeaa joka värillä vuorollaan.
Olin niin ylpeä viikkiluokkalainen siinä hienossa paidassa. Hihat olivat kyllä hieman
venyneet, haittasi koulutunnilla kirjoittamista,
 mutta se neulottu löysyys sopi niin
hyvin 80-luvulle.
Nykyään neuloessa on sellainen tunne kun monella muullakin bloggaajalla
tuntuu olevan, 'oota mä neulon vielä tän kierroksen'.
Hassua kuinka siihen jääkään koukkuun.
Neulominen on paha kierre, vai voitteko yhtyä seuraavaan:
Kun tekee oikean kierroksen, on pakko neuloa sen jälkeen
se nurjakin ettei seuraavalla kerralla tarvitse aloittaa ensin nurjaa kierrosta.
Mutta ootapa vaan, kun nurja on valmis, haluaa ihan välttämättä neuloa sen oikean,
helpomman, tai muuten vaan kivemman kierroksen,
jonka aikana tulee taas näkyvää jälkeä.
Tämän kierteen kanssa saattaa mennä hyvinkin kauan, kunnes huomaa,
että muiden asioiden kanssa tulee turhankin kiire.
Aina on kuitenkin aikaa parille kierrokselle,
 mutta mitenkä se riittää tälle ¨kierteelle¨.
No, voisihan sitä neuloa pyöröpuikoilla niin ei olisi ns. nurjia.
Mutta silloin pökrääntyy koko systeemistä ja tuntuu, että
puikot ovat kuin kasvaneet kiinni;, vain käsien jatko.
Hihoja muuten tehdään kaksi kerralla, ettei tarvii
tarkistaa koko ajan, että mitenkäs
se muuten menikään ja missä poikkesin??
Ja yhden sukanhan pitäisi valmistua parissa tunnissa,
niin ne vanhat tekijät kertovat.
Kiitos sinulle joka jaksoit tämän lukea ja kerro
mikä sinua koukuttaa niin ettei puikot irtoa somista sormistasi
silloin kun olisi aika jollekin muulle?!
Onko kanttia kommentoida?

3 kommenttia:

siina*k kirjoitti...

Noh, sä kyllä kiteytit munkin ajatukset aika hyvin :D
Mä tosin neulon kaiken mahdollisen pyörönä...
Pitsihuivien neulominen on koukuttavaa... Sukat taas inhokkilistan ykkösenä!

Anneli kirjoitti...

Minäkin teen ennemmin 10 villapaitaa , kuin yhdet sukat !!!!
Sukkien neulominen yököttää. Kaikki muu sopii.
Teen aina molemmat hihat samaan aikaan.
Ei tarvitse miettiä ja laskea levennyksiä ja kavennuksia.
Kaikki pitää saada pian valmiiksi ja monta työtä tekeillä yhtäaikaa.
Varsinainen käsityöhullu :)

maiju kirjoitti...

Ihanat neulojan ajatukset. Ei sitä osaa olla nelomatta. Enhän ole koskaan puseroa nelonut, aina vain näitä sukkia, lapasia, pipoja tai kaulaliina. Mutta toiset ei tykkää pientä edes aloittaa, maijulle sopivaa. T. maiju Matka Männikölle